Turvapaikanhakijat http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139652/all Tue, 14 Aug 2018 22:14:05 +0300 fi ISIS on vain yksi Irakin lukuisista ongelmista http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista <p><em>Kirjoitin alla olevan artikkelin yhdessä Fallujasta kotoisin olevan irakilaisen toimittajan, Mustafa Hamidin kanssa. Lyhyt versio artikkelista ilmestyi eilen 13.8. Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla.&nbsp;</em></p><p><br />Kotimaisen mediatarjonnan perusteella on helppo kuvitella äärijärjestö ISIS:in olevan Irakin ainoa merkittävä ongelma, ja että nyt, kun ISIS on pääosin saatu kukistettua, irakilaiset ovat viimein voineet huokaista helpotuksesta. Al Qaidan manttelinperijä on kuitenkin vain yksi Irakin lukuisista ongelmista, joista valtaosa on saanut osakseen varsin vähän huomiota suomalaisissa tiedotusvälineissä.<br /><br />ISIS:in jälkeisen Irakin ongelmat kävivät ilmi toukokuun 12. päivänä järjestettyjen parlamenttivaalien myötä<a href="https://www.reuters.com/article/us-iraq-election-turnout/turnout-in-iraqs-parliamentary-election-is-44-5-percent-idUSKCN1ID0U5?il=0" target="_blank">. Irakilaisviranomaisten mukaan</a>&nbsp;äänestysprosentti oli noin 44 prosenttia.&nbsp;<a href="http://www.alhadath.net/alhadath/iraq/2018/05/12/%D9%87%D8%B0%D9%87-%D9%86%D8%B3%D8%A8-%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%B4%D8%A7%D8%B1%D9%83%D8%A9-%D8%A8%D8%A7%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AA%D8%AE%D8%A7%D8%A8%D8%A7%D8%AA-%D8%A7%D9%84%D8%B9%D8%B1%D8%A7%D9%82%D9%8A%D8%A9-%D8%AD%D8%AA%D9%89-%D9%85%D9%86%D8%AA%D8%B5%D9%81-%D8%A7%D9%84%D9%86%D9%87%D8%A7%D8%B1.html" target="_blank">Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan</a>&nbsp;kuitenkin vain reilu 30 prosenttia äänioikeutetuista irakilaisista vaivautui vaaliuurnille. Historiallisen alhainen äänestysaktiivisuus puhuu karua kieltään irakilaisten vähäisestä uskosta maan poliittiseen eliittiin ja demokraattiseen järjestelmään 13 vuotta sen jälkeen, kun maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen.<br /><br />Mikä sitten on mennyt vikaan?<br /><br />Diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen vuonna 2003 sai Irakissa aikaan valtatyhjiön, jonka Irakin naapurivaltio Iran on sittemmin pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään tukemalla Iranille lojaaleja poliitikkoja ja aseellisia ryhmiä Irakissa. Iranin hegemonian kasvulla Irakissa on ollut Irakin valtion instituutioita heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi se on johtanut sektarianismin (sunni- ja shiiamuslimien välisen vastakkainasettelun) kasvuun Irakissa. 2000-luvulla Iran tuki Irakissa lukuisia shiialaisia puolisotilaallisia joukkoja eli militioita. Niistä huomattavimpia olivat muun muassa Hadi al Amirin johtama&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/435" target="_blank">Badr-prikaati</a>&nbsp;ja Muqtada al Sadrin komentama&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/57" target="_blank">Mehdin armeija</a>. Sen lisäksi, että nämä aseelliset ryhmät vastustivat USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa, ne syyllistyivät Irakin sunnimuslimiväestön laajamittaiseen terrorisoimiseen. Esimerkiksi Irakin sisäministeriöön soluttautuneiden Badr-prikaatin joukkojen tiedetään muodostaneen&nbsp;<a href="http://articles.latimes.com/2006/sep/28/world/fg-intel28" target="_blank">kuolemanpartioita, jotka olivat vastuussa tuhansien sunnimuslimien sieppauksista, kiduttamisesta ja katoamisista</a>.<br /><br />ISIS:in vastaisen taistelun varjolla Iranin on onnistunut viime vuosina kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa entisestään. Siitä huolimatta, että niiden suhtautuminen USA:han on yleensä&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-usa-iraq-idUSKBN0TK5KQ20151201" target="_blank">avoimen vihamielisestä</a>, Iranin tukemat militiat ovat taistelleet USA:n johtaman koalition kanssa ISIS:iä vastaan sekä Irakissa että Syyriassa.&nbsp;<a href="http://www.mei.edu/content/iran-s-use-shi-i-militant-proxies" target="_blank">Arvioiden mukaan</a>&nbsp;neljälläkymmenellä vajaasta seitsemästäkymmenestä niin kutsuttuun al Hashd al Shabiin (ISIS:in lyömiseksi kesällä 2014 perustettu, useista puolisotilaallisista ryhmistä koostuva löyhä liittouma) kuuluvasta aseellisesta ryhmästä on tiivis suhde Iranin armeijan erikoisjoukkoihin eli Vallankumouskaartiin.<br /><br />Iranin tukemien puolisotilaallisten ryhmien taistelua on koordinoinut sekä Irakissa että Syyriassa Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen johtaja,&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-27883162" target="_blank">kenraali Qassem Suleimani</a>. Quds-joukot ovat vastuussa Iranin ulkomaan operaatioista ja kenraali Suleimani toimii tiettävästi Iranin teokratian korkeimman johtajan, Ajatollah Ali Khamenein suorassa alaisuudessa.<br /><br />Erityisesti Iranin johdolle uskollisten shiialaisten militioiden raportoitiin ISIS:in vastaisen taistelun aikana syyllistyneen kerta toisensa jälkeen sunnisiviileihin kohdistettuihin kostotoimiin. Esimerkiksi Fallujan kaupungin vapautuksen yhteydessä, toukokuussa 2016, muun muassa Badr-prikaatin ja&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/361?highlight=kataib+hezbollah" target="_blank">Kataib Hizbollah</a>&nbsp;-militioiden&nbsp;<a href="https://www.hrw.org/news/2016/07/31/iraq-ban-abusive-militias-mosul-operation" target="_blank">raportoitiin</a>&nbsp;pahoinpidelleen satoja taistelua paenneita sunnimiehiä, teloittaneen summittaisesti useita kymmeniä ja vanginneen useita satoja, joiden kohtalosta ei ole selvyyttä.&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/143" target="_blank">Asaib Ahl al Haqq -militian (AAH)</a>&nbsp;Anbarin maakunnassa sijaitsevasta Saqlawiyan kaupungista kesäkuussa 2016 sieppaamasta ja kiduttamasta yli tuhannesta sunnipojasta ja -miehestä on ihmisoikeusjärjestö&nbsp;<a href="https://www.amnesty.org/en/latest/campaigns/2017/06/643-iraqi-men-missing-for-a-whole-year/?utm_source=TWITTER-IS&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=1584606670&amp;utm_campaign=Other&amp;utm_term=News" target="_blank">Amnesty Internationalin mukaan yhä kadoksissa 643</a>.&nbsp;<br /><br />Vain ani harvassa tapauksessa siviiliväestöön kostotoimia kohdistaneet tekijät on saatettu Irakissa vastuuseen teoistaan.<br /><br />Vuoden 2016 loppupuolella Irakin parlamentti&nbsp;<a href="https://edition.cnn.com/2016/11/28/middleeast/iraq-shiite-militias-legal-sunni-outrage/index.html" target="_blank">hyväksyi lain</a>, jonka myötä al Hashd al Shabista tuli virallisesti Irakin asevoimien yksikkö, joka toimii pääministeri Haidar al Abadin suorassa alaisuudessa. Osa irakilaisista toivotti lain tervetulleeksi, nähden sen mahdollisuutena saada Irakin lukemattomat puolisotilalliset ryhmät viimein kuriin ja hallituksen valvonnan alaisiksi. Käytännössä näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Al Abadin hallituksen yliote militioista näytti kyseenalaiselta esimerkiksi taannoisessa&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-39669501" target="_blank">qatarilaisten metsästäjien tapauksessa</a>: Al Abadin hallituksen sijaan Qatarin johto päätti neuvotella Asaib Ahl al Haqq -militian Irakissa vuonna 2015 kidnappaamien metsästäjien vapautuksesta suoraan Iranin ja AAH:n johdon kanssa. Tapaus oli pääministeri al Abadin kannalta hyvin kiusallinen.<br /><br /><a href="https://www.facebook.com/sharqiyatv/videos/1502541103169337/" target="_blank">Al Abadin väitteet</a>&nbsp;siitä, että al Hashd al Shabi toimisi vain Irakin rajojen sisäpuolella, eivät myöskään pidä paikkaansa. Useita Hashdin taistelijoita&nbsp;<a href="http://www.middleeasteye.net/news/dozens-assad-backed-foreign-fighters-killed-syria-says-monitor-1798756569" target="_blank">sai esimerkiksi surmansa</a>&nbsp;Israelin Itä-Syyriassa sijaitsemaan Albukamalin kaupunkiin tekemässä ilmaiskussa kesäkuun 19. päivänä. Heinäkuun alkupuolella taas al Hashd al Shabiin kuuluva ryhmittymä&nbsp;<a href="http://www.thebaghdadpost.com/en/story/29184/Iran-backed-Iraqi-militia-declares-readiness-for-fighting-with-Houthis" target="_blank">ilmoitti julkisesti aikeistaan</a>&nbsp;liittyä taisteluun Houthi-kapinallisten rinnalle Jemeniin.<br /><br />Kirjoitushetkellä hallitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä Irakissa, mutta on vaikea nähdä Iranin vaikutusvallan heikkenevän Irakissa lähitulevaisuudessa. Tapa, jolla Sairoon-koalitiota johtanut shiialainen uskonjohtaja Muqtada al Sadr hyödynsi vaalikampanjassaan kansallismielistä retoriikkaa ja jopa&nbsp;<a href="https://www.ft.com/content/d135f7d4-576d-11e8-bdb7-f6677d2e1ce8" target="_blank">kritisoi avoimesti Iranin hegemoniaa Irakissa</a>, sai etenkin monen&nbsp;<a href="https://foreignpolicy.com/2018/06/18/i-fought-against-muqtada-al-sadr-now-hes-iraqs-best-hope/" target="_blank">ulkomaisen analyytikon</a>&nbsp;pitämään al Sadria tervetulleena vastavoimana Iranin vaikutusvallalle Irakissa. Vain viikkoja vaalivoittonsa jälkeen al Sadr kuitenkin&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-iraq-election-abadi/iraqs-sadr-and-amiri-announce-political-alliance-idUSKBN1J821X" target="_blank">ilmoitti liitosta</a>&nbsp;Hadi al Amirin johtaman Fatah-liittouman kanssa. Fatah-liittouma edusti vaaleissa al Hashd al Shabin merkittävimpiä ryhmittymiä, ja sitä pidettiin yleisesti Iranin suosikkina vaaleissa.<br /><br />Retoriikasta huolimatta sekä Muqtada al Sadrilla että Hadi al Amirilla &ndash; joista jälkimmäinen on kirjoitushetkellä vahvin ehdokas Irakin pääministeriksi &ndash; on ollut tiivis suhde Iranin hallintoon vuosikymmenten ajan. Al Amirin Badr-militia esimerkiksi perustettiin Teheranissa 1980-luvulla ja sen tavoitteena oli taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan. Irakin ja Iranin sodassa 1980 - 1988&nbsp;<a href="http://www.middleeasteye.net/news/video-top-iraq-militia-leader-fought-tehran-during-iraq-iran-war-2053364984" target="_blank">Hadi al Amiri ja Badr-joukot taistelivat</a>&nbsp;Iranin armeijan rinnalla Irakin joukkoja vastaan.<br /><br />Irakia vaivaa myös massiivinen korruptio. Siitä huolimatta, että irakilaispoliitikko toisensa jälkeen on vuosien kuluessa julistanut aikomuksekseen kitkeä maasta korruptio, keikkuu Irak vuodesta toiseen maailman korruptoituneimpien maiden listan kärkisijoilla. Varallisuudesta Irakilla ei sinänsä ole puutetta, sillä maalla on muun muassa&nbsp;<a href="https://www.nationalgeographic.com/environment/great-energy-challenge/2012/as-iraqs-oil-boom-progresses-so-does-gas-flaring/" target="_blank">maailman neljänneksi suurimmat todennetut öljyvarat</a>&nbsp;sekä mittavat&nbsp;<a href="https://www.worldenergy.org/data/resources/country/iraq/gas/" target="_blank">maakaasuvarat</a>. Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen&nbsp;<a href="https://www.theatlantic.com/international/archive/2018/03/iraq-oil/555827/" target="_blank">Irakin uskottiinkin pystyvän rahoittamaan</a>&nbsp;jälleenrakennuksensa pitkälti itse, huomattavista öljyvaroistaan.<br /><br />Sen sijaan, että Irakin varallisuus olisi suunnattu maan jälleenrakennukseen, tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseen tai peruspalveluiden tarjoamiseen kansalaisille, ovat esimerkiksi Irakin öljytulot kuitenkin valuneet suurelta osin valtaapitävien taskuihin. Irakin yksinomaan öljyn myynnistä saamien tulojen&nbsp;<a href="http://www.thebaghdadpost.com/en/story/16876/Push-to-hunt-corrupt-officials-uproots-grave-phenomenon-in-Iraq" target="_blank">arvioidaan olleen</a>&nbsp;vuosien 2006 ja 2014 välillä yli 800 miljardia dollaria. Mutta pelkästään&nbsp;<a href="https://www.newyorker.com/magazine/2014/04/28/what-we-left-behind" target="_blank">Nuri al Malikin</a>&nbsp;pääministerikausien aikana&nbsp;<a href="https://www.ibtimes.co.uk/former-iraqi-pm-nouri-al-maliki-allegedly-siphoned-off-500bn-8-years-1526096" target="_blank">valtion kirstuista katosi</a>&nbsp;Irakin parlamentin tutkimuskomission mukaan 500 miljardia dollaria.</p><p>Osittain juuri massiivisen korruption seurauksena Irakin infrastruktuuri on edelleen heikossa kunnossa ja ympäri maata kärsitään muun muassa jatkuvista sähkö- ja vesikatkoksista. Monessa suuressa kaupungissa sähköä riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Etenkin Etelä-Irakissa, jossa lämpötilat kohoavat kesällä helposti yli 50 asteeseen, on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia. Mielenosoittajat ovat hyökänneet valtaapitävien puolueiden toimistoihin mutta myös Iranin tukemien militioiden päämajoihin. Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa on kirjoitushetkellä saanut surmansa 14 henkilöä ja loukkaantunut useita satoja.<br /><br />Edes ISIS:in suhteen Irakin tulevaisuus ei vaikuta kirjoitushetkellä erityisen valoisalta. Vaikka niiden vapauttamisesta ISIS:in vallasta on kulunut jo pitkä aika, ovat monet Irakin sunnienemmistöisistä kaupungeista edelleen raunioina ja niiden asukkaat pakolaisleireissä. Heinäkuun alkupuolella, vuosi sen jälkeen, kun Irak ja koko maailma juhli Mosulin vapauttamista ISIS:in kynsistä,&nbsp;<a href="https://www.nrc.no/news/2018/july/mosul-still-a-pile-of-rubble-one-year-on/" target="_blank">Norjan pakolaisneuvosto varoitti</a>, että arviolta 90 prosenttia Länsi-Mosulista oli edelleen raunioina ja yli 380&nbsp;000 mosulilaista elää yhä pakolaisleireissä Mosulissa ja sen ympäristössä. ISIS:in ja irakilaisjoukkojen välisissä taisteluissa sekä USA:n johtaman koalition ilmapommituksissa surmansa saaneiden mosulilaisten ruumiita (<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/mosul-massacre-battle-isis-iraq-city-civilian-casualties-killed-deaths-fighting-forces-islamic-state-a7848781.html" target="_blank">arviot siviiliuhrien määristä&nbsp;</a>liikkuvat kymmenissä tuhansissa) kaivetaan vielä tänäkin päivänä esiin rakennusten raunioista.<br /><br />Mitä kauemmin jälleenrakennus ja tilanteen normalisoiminen ISIS:in vallasta vapautetuilla alueilla kestää, sitä suurempi on todennäköisyys, että äärijärjestöt kuten ISIS kykenevät jälleen hyödyntämään ihmisten turhautumista ja toivottomuutta rekrytoinnissaan.<br /><br />Asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo vuosien ajan ilmaisseet huolensa tavasta, jolla Irakin oikeuslaitos rankaisee terroristeiksi luokittelemiaan henkilöitä. Esimerkiksi tutkija&nbsp;<a href="https://www.lawfareblog.com/iraqs-harsh-approach-punishing-islamic-state-collaborators-stands-have-counterproductive" target="_blank">Mara Revkin kritisoi</a>&nbsp;hiljattain&nbsp;<a href="http://lawfareinstitute.com/" target="_blank">Lawfare instituutin</a>&nbsp;blogissa tapaa, jolla Irakin oikeuslaitos tulkitsee yleisesti pelkän asumisen ISIS:in hallinnoimalla alueella &ldquo;aineelliseksi tueksi terrorijärjestölle&rdquo;. Tutkijan mukaan Irakin tuomioistuinten tulisi erottaa toisistaan ISIS:in kanssa vapaaehtoisesti ja toisaalta vasten tahtoaan yhteistyötä tehneet henkilöt. ISIS:in hallussa olleilla alueilla asui suuri määrä siviilejä, jotka esimerkiksi maksoivat vasten tahtoaan veroja äärijärjestölle. Nykyisen käytännön seurauksena myös suuri määrä viattomia henkilöitä on tuomittu Irakissa terroristijärjestön tukemisesta. Onkin olemassa suuri vaara, Revkin varoittaa, että Irakin oikeuslaitoksen koetaan rankaisevan maan sunnimuslimiväestöä kollektiivisesti.&nbsp;<br /><br />Viime kuukausina ISIS:in tekemät iskut ovat lisääntyneet jälleen hälyttävästi sekä Irakissa että Syyriassa. Järjestön &rdquo;nukkuvat solut&rdquo; ovat muun muassa olleet vastuussa&nbsp;<a href="https://www.thenational.ae/world/mena/isis-attacks-resurgent-on-iraq-s-highway-of-death-1.747943" target="_blank">yhä enenevässä määrin kidnappauksista</a>&nbsp;pääkaupunki Bagdadin ja Kirkukin välisellä valtatiellä. Vaarallisuudestaan johtuen tie tunnettiin Irakin sisällissodan pahimpina vuosina &rdquo;kuoleman valtatienä&rdquo;. Heinäkuun alussa paikallisten arabiheimojen johtajat Tuz Khurmatun kaupungissa Saladinin provinssissa&nbsp;<a href="https://www.alghadpress.com/news/%D8%A7%D9%87%D9%85-%D8%A7%D9%84%D8%A7%D8%AE%D8%A8%D8%A7%D8%B1-%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%AD%D9%84%D9%8A%D8%A9-%D9%81%D9%8A-%D8%A7%D9%84%D8%B9%D8%B1%D8%A7%D9%82/164812/AlghadPress-Article" target="_blank">varoittivat turvallisuustilanteen heikentyneen</a>&nbsp;alueella nopeasti. Paikalliset heimojohtajat kommentoivat irakilaismedialle pelkäävänsä ISIS:in ottavan maakunnan pian uudelleen haltuunsa.</p> Kirjoitin alla olevan artikkelin yhdessä Fallujasta kotoisin olevan irakilaisen toimittajan, Mustafa Hamidin kanssa. Lyhyt versio artikkelista ilmestyi eilen 13.8. Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla. 


Kotimaisen mediatarjonnan perusteella on helppo kuvitella äärijärjestö ISIS:in olevan Irakin ainoa merkittävä ongelma, ja että nyt, kun ISIS on pääosin saatu kukistettua, irakilaiset ovat viimein voineet huokaista helpotuksesta. Al Qaidan manttelinperijä on kuitenkin vain yksi Irakin lukuisista ongelmista, joista valtaosa on saanut osakseen varsin vähän huomiota suomalaisissa tiedotusvälineissä.

ISIS:in jälkeisen Irakin ongelmat kävivät ilmi toukokuun 12. päivänä järjestettyjen parlamenttivaalien myötä. Irakilaisviranomaisten mukaan äänestysprosentti oli noin 44 prosenttia. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan kuitenkin vain reilu 30 prosenttia äänioikeutetuista irakilaisista vaivautui vaaliuurnille. Historiallisen alhainen äänestysaktiivisuus puhuu karua kieltään irakilaisten vähäisestä uskosta maan poliittiseen eliittiin ja demokraattiseen järjestelmään 13 vuotta sen jälkeen, kun maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen.

Mikä sitten on mennyt vikaan?

Diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen vuonna 2003 sai Irakissa aikaan valtatyhjiön, jonka Irakin naapurivaltio Iran on sittemmin pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään tukemalla Iranille lojaaleja poliitikkoja ja aseellisia ryhmiä Irakissa. Iranin hegemonian kasvulla Irakissa on ollut Irakin valtion instituutioita heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi se on johtanut sektarianismin (sunni- ja shiiamuslimien välisen vastakkainasettelun) kasvuun Irakissa. 2000-luvulla Iran tuki Irakissa lukuisia shiialaisia puolisotilaallisia joukkoja eli militioita. Niistä huomattavimpia olivat muun muassa Hadi al Amirin johtama Badr-prikaati ja Muqtada al Sadrin komentama Mehdin armeija. Sen lisäksi, että nämä aseelliset ryhmät vastustivat USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa, ne syyllistyivät Irakin sunnimuslimiväestön laajamittaiseen terrorisoimiseen. Esimerkiksi Irakin sisäministeriöön soluttautuneiden Badr-prikaatin joukkojen tiedetään muodostaneen kuolemanpartioita, jotka olivat vastuussa tuhansien sunnimuslimien sieppauksista, kiduttamisesta ja katoamisista.

ISIS:in vastaisen taistelun varjolla Iranin on onnistunut viime vuosina kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa entisestään. Siitä huolimatta, että niiden suhtautuminen USA:han on yleensä avoimen vihamielisestä, Iranin tukemat militiat ovat taistelleet USA:n johtaman koalition kanssa ISIS:iä vastaan sekä Irakissa että Syyriassa. Arvioiden mukaan neljälläkymmenellä vajaasta seitsemästäkymmenestä niin kutsuttuun al Hashd al Shabiin (ISIS:in lyömiseksi kesällä 2014 perustettu, useista puolisotilaallisista ryhmistä koostuva löyhä liittouma) kuuluvasta aseellisesta ryhmästä on tiivis suhde Iranin armeijan erikoisjoukkoihin eli Vallankumouskaartiin.

Iranin tukemien puolisotilaallisten ryhmien taistelua on koordinoinut sekä Irakissa että Syyriassa Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen johtaja, kenraali Qassem Suleimani. Quds-joukot ovat vastuussa Iranin ulkomaan operaatioista ja kenraali Suleimani toimii tiettävästi Iranin teokratian korkeimman johtajan, Ajatollah Ali Khamenein suorassa alaisuudessa.

Erityisesti Iranin johdolle uskollisten shiialaisten militioiden raportoitiin ISIS:in vastaisen taistelun aikana syyllistyneen kerta toisensa jälkeen sunnisiviileihin kohdistettuihin kostotoimiin. Esimerkiksi Fallujan kaupungin vapautuksen yhteydessä, toukokuussa 2016, muun muassa Badr-prikaatin ja Kataib Hizbollah -militioiden raportoitiin pahoinpidelleen satoja taistelua paenneita sunnimiehiä, teloittaneen summittaisesti useita kymmeniä ja vanginneen useita satoja, joiden kohtalosta ei ole selvyyttä. Asaib Ahl al Haqq -militian (AAH) Anbarin maakunnassa sijaitsevasta Saqlawiyan kaupungista kesäkuussa 2016 sieppaamasta ja kiduttamasta yli tuhannesta sunnipojasta ja -miehestä on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan yhä kadoksissa 643

Vain ani harvassa tapauksessa siviiliväestöön kostotoimia kohdistaneet tekijät on saatettu Irakissa vastuuseen teoistaan.

Vuoden 2016 loppupuolella Irakin parlamentti hyväksyi lain, jonka myötä al Hashd al Shabista tuli virallisesti Irakin asevoimien yksikkö, joka toimii pääministeri Haidar al Abadin suorassa alaisuudessa. Osa irakilaisista toivotti lain tervetulleeksi, nähden sen mahdollisuutena saada Irakin lukemattomat puolisotilalliset ryhmät viimein kuriin ja hallituksen valvonnan alaisiksi. Käytännössä näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Al Abadin hallituksen yliote militioista näytti kyseenalaiselta esimerkiksi taannoisessa qatarilaisten metsästäjien tapauksessa: Al Abadin hallituksen sijaan Qatarin johto päätti neuvotella Asaib Ahl al Haqq -militian Irakissa vuonna 2015 kidnappaamien metsästäjien vapautuksesta suoraan Iranin ja AAH:n johdon kanssa. Tapaus oli pääministeri al Abadin kannalta hyvin kiusallinen.

Al Abadin väitteet siitä, että al Hashd al Shabi toimisi vain Irakin rajojen sisäpuolella, eivät myöskään pidä paikkaansa. Useita Hashdin taistelijoita sai esimerkiksi surmansa Israelin Itä-Syyriassa sijaitsemaan Albukamalin kaupunkiin tekemässä ilmaiskussa kesäkuun 19. päivänä. Heinäkuun alkupuolella taas al Hashd al Shabiin kuuluva ryhmittymä ilmoitti julkisesti aikeistaan liittyä taisteluun Houthi-kapinallisten rinnalle Jemeniin.

Kirjoitushetkellä hallitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä Irakissa, mutta on vaikea nähdä Iranin vaikutusvallan heikkenevän Irakissa lähitulevaisuudessa. Tapa, jolla Sairoon-koalitiota johtanut shiialainen uskonjohtaja Muqtada al Sadr hyödynsi vaalikampanjassaan kansallismielistä retoriikkaa ja jopa kritisoi avoimesti Iranin hegemoniaa Irakissa, sai etenkin monen ulkomaisen analyytikon pitämään al Sadria tervetulleena vastavoimana Iranin vaikutusvallalle Irakissa. Vain viikkoja vaalivoittonsa jälkeen al Sadr kuitenkin ilmoitti liitosta Hadi al Amirin johtaman Fatah-liittouman kanssa. Fatah-liittouma edusti vaaleissa al Hashd al Shabin merkittävimpiä ryhmittymiä, ja sitä pidettiin yleisesti Iranin suosikkina vaaleissa.

Retoriikasta huolimatta sekä Muqtada al Sadrilla että Hadi al Amirilla – joista jälkimmäinen on kirjoitushetkellä vahvin ehdokas Irakin pääministeriksi – on ollut tiivis suhde Iranin hallintoon vuosikymmenten ajan. Al Amirin Badr-militia esimerkiksi perustettiin Teheranissa 1980-luvulla ja sen tavoitteena oli taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan. Irakin ja Iranin sodassa 1980 - 1988 Hadi al Amiri ja Badr-joukot taistelivat Iranin armeijan rinnalla Irakin joukkoja vastaan.

Irakia vaivaa myös massiivinen korruptio. Siitä huolimatta, että irakilaispoliitikko toisensa jälkeen on vuosien kuluessa julistanut aikomuksekseen kitkeä maasta korruptio, keikkuu Irak vuodesta toiseen maailman korruptoituneimpien maiden listan kärkisijoilla. Varallisuudesta Irakilla ei sinänsä ole puutetta, sillä maalla on muun muassa maailman neljänneksi suurimmat todennetut öljyvarat sekä mittavat maakaasuvarat. Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen Irakin uskottiinkin pystyvän rahoittamaan jälleenrakennuksensa pitkälti itse, huomattavista öljyvaroistaan.

Sen sijaan, että Irakin varallisuus olisi suunnattu maan jälleenrakennukseen, tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseen tai peruspalveluiden tarjoamiseen kansalaisille, ovat esimerkiksi Irakin öljytulot kuitenkin valuneet suurelta osin valtaapitävien taskuihin. Irakin yksinomaan öljyn myynnistä saamien tulojen arvioidaan olleen vuosien 2006 ja 2014 välillä yli 800 miljardia dollaria. Mutta pelkästään Nuri al Malikin pääministerikausien aikana valtion kirstuista katosi Irakin parlamentin tutkimuskomission mukaan 500 miljardia dollaria.

Osittain juuri massiivisen korruption seurauksena Irakin infrastruktuuri on edelleen heikossa kunnossa ja ympäri maata kärsitään muun muassa jatkuvista sähkö- ja vesikatkoksista. Monessa suuressa kaupungissa sähköä riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Etenkin Etelä-Irakissa, jossa lämpötilat kohoavat kesällä helposti yli 50 asteeseen, on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia. Mielenosoittajat ovat hyökänneet valtaapitävien puolueiden toimistoihin mutta myös Iranin tukemien militioiden päämajoihin. Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa on kirjoitushetkellä saanut surmansa 14 henkilöä ja loukkaantunut useita satoja.

Edes ISIS:in suhteen Irakin tulevaisuus ei vaikuta kirjoitushetkellä erityisen valoisalta. Vaikka niiden vapauttamisesta ISIS:in vallasta on kulunut jo pitkä aika, ovat monet Irakin sunnienemmistöisistä kaupungeista edelleen raunioina ja niiden asukkaat pakolaisleireissä. Heinäkuun alkupuolella, vuosi sen jälkeen, kun Irak ja koko maailma juhli Mosulin vapauttamista ISIS:in kynsistä, Norjan pakolaisneuvosto varoitti, että arviolta 90 prosenttia Länsi-Mosulista oli edelleen raunioina ja yli 380 000 mosulilaista elää yhä pakolaisleireissä Mosulissa ja sen ympäristössä. ISIS:in ja irakilaisjoukkojen välisissä taisteluissa sekä USA:n johtaman koalition ilmapommituksissa surmansa saaneiden mosulilaisten ruumiita (arviot siviiliuhrien määristä liikkuvat kymmenissä tuhansissa) kaivetaan vielä tänäkin päivänä esiin rakennusten raunioista.

Mitä kauemmin jälleenrakennus ja tilanteen normalisoiminen ISIS:in vallasta vapautetuilla alueilla kestää, sitä suurempi on todennäköisyys, että äärijärjestöt kuten ISIS kykenevät jälleen hyödyntämään ihmisten turhautumista ja toivottomuutta rekrytoinnissaan.

Asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo vuosien ajan ilmaisseet huolensa tavasta, jolla Irakin oikeuslaitos rankaisee terroristeiksi luokittelemiaan henkilöitä. Esimerkiksi tutkija Mara Revkin kritisoi hiljattain Lawfare instituutin blogissa tapaa, jolla Irakin oikeuslaitos tulkitsee yleisesti pelkän asumisen ISIS:in hallinnoimalla alueella “aineelliseksi tueksi terrorijärjestölle”. Tutkijan mukaan Irakin tuomioistuinten tulisi erottaa toisistaan ISIS:in kanssa vapaaehtoisesti ja toisaalta vasten tahtoaan yhteistyötä tehneet henkilöt. ISIS:in hallussa olleilla alueilla asui suuri määrä siviilejä, jotka esimerkiksi maksoivat vasten tahtoaan veroja äärijärjestölle. Nykyisen käytännön seurauksena myös suuri määrä viattomia henkilöitä on tuomittu Irakissa terroristijärjestön tukemisesta. Onkin olemassa suuri vaara, Revkin varoittaa, että Irakin oikeuslaitoksen koetaan rankaisevan maan sunnimuslimiväestöä kollektiivisesti. 

Viime kuukausina ISIS:in tekemät iskut ovat lisääntyneet jälleen hälyttävästi sekä Irakissa että Syyriassa. Järjestön ”nukkuvat solut” ovat muun muassa olleet vastuussa yhä enenevässä määrin kidnappauksista pääkaupunki Bagdadin ja Kirkukin välisellä valtatiellä. Vaarallisuudestaan johtuen tie tunnettiin Irakin sisällissodan pahimpina vuosina ”kuoleman valtatienä”. Heinäkuun alussa paikallisten arabiheimojen johtajat Tuz Khurmatun kaupungissa Saladinin provinssissa varoittivat turvallisuustilanteen heikentyneen alueella nopeasti. Paikalliset heimojohtajat kommentoivat irakilaismedialle pelkäävänsä ISIS:in ottavan maakunnan pian uudelleen haltuunsa.

]]>
5 http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista#comments Ulkomaat Irak ISIS Lähi-itä Turvapaikanhakijat Tue, 14 Aug 2018 19:14:05 +0000 Saana Jokinen http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista
Suomeen tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa! http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa <p>Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.</p><p>Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.</p><p>Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa.&nbsp;</p><p>Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?</p><p><strong>Suomalainen rakkaus ja hoivavietti</strong></p><p>Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.</p><p>Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.</p><p>Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan &quot;kurjistuneita&quot; ja &quot;nälkiintyneitä&quot; turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä.&nbsp;</p><p>Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On &quot;16 vuotias&quot;, vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.</p><p>Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.</p><p><strong>Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.</strong></p><p>Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan.&nbsp;</p><p><strong>Mitä jos Suomi</strong></p><p>Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.</p><p>No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä.&nbsp;</p><p>Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT &amp; RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.</p><p>Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.</p><p><strong>Mitä tekee Suomen hallitus?</strong></p><p>Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.</p><p>Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.</p><p>Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.</p><p>Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.</p><p>Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.</p><p>Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.</p><p>Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.</p><p>Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.</p><p>Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.</p><p>Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.</p><p><strong>Bioturvallisuus uhka</strong></p><p>Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.</p><p>Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.</p><p>Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.</p><p>Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.</p><p>Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.

Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.

Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa. 

Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?

Suomalainen rakkaus ja hoivavietti

Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.

Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.

Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan "kurjistuneita" ja "nälkiintyneitä" turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä. 

Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On "16 vuotias", vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.

Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.

Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.

Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan. 

Mitä jos Suomi

Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.

- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.

No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä. 

Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT & RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.

Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.

Mitä tekee Suomen hallitus?

Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.

Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.

Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.

Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.

Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.

Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.

Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.

Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.

Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.

Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.

Bioturvallisuus uhka

Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.

Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.

Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.

Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.

Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.

 

 

 


 


 


 

]]>
27 http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa#comments Islamilainen terrorismi Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Thu, 09 Aug 2018 10:28:35 +0000 Kaijuhani Haavisto http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa
Suomen tulee varautua jopa 100 000 turvapaikanhakijaan - millä eväillä? http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla <p>Tuntuiko vuoden 2015 yli 30 000 Suomeen tullutta turvapaikanhakijaa ja tähän liittyen negatiiviset lieveilmiöt suurelta? Nyt suunnitellaan varautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijaan. Aamulehti uutisoi asiasta <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomi-pyrkii-varautumaan-jopa-100-000-turvapaikanhakijan-aaltoon-migrin-pitaisi-neuvotella-maakuntien-kanssa-mutta-ennen-sote-lakeja-ei-ole-neuvottelukumppania-201117887/" target="_blank">tänään</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>On selvää että turvapaikanhakijajärjestelmä ei ole suunniteltu massamuuttoa vastaanottavaksi. Vastaanottojärjestelmä ja yhteiskunta laajemminkaan ei ole fyysisesti, mentaalisesti ja tiedollisesti valmis tällaiseen määrään ihmisten maahantulemista.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo; Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. &rdquo; Kait itsenäinen valtio pystyy tekemään muutakin, kuin vain olemaan ja toimimaan näiden &rdquo;virtojen vietävänä&quot;?</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt tarvitaan järjestelmällisyyttä, kontrollia ja rohkeutta tehdä niin että oman kansakunnan turvallisuus ja elämäntapa säilyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei tähän maahan ihan miten vain pitäisi pystyä tulemaankaan ja koko turvapaikkajärjestelmä tulisi järjestää aivan uudella tavalla. Esim. jo vuonna 2015 kehittämäni malli turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on edelleen relevantti: https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/grhk_EfVpWo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/grhk_EfVpWo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Siitä olen samaa mieltä että Suomen täytyy varautua, mutta minun eväät tähän on vähän toiset:</p><p>&nbsp;</p><p>1) Meillä suomalaisilla on oikeus turvalliseen ja meidän yhteiskunnan näköiseen elämään, ei monikulttuurisuusideologialle</p><p>&nbsp;</p><p>2) Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen täysremontti. Vastaanottokeskuksista liikkumisen tulee olla hyvin rajoitettua. Osaksi Suomen yhteiskuntaan ei pidä päästää henkilöitä joiden taustoista ei ole mitään tietoa. Muutaman kuukauden maassaolon jälkeen tp-hakijat laitetaan kehnoille valmiuksilla osaksi yhteiskuntaa. Tällä kerjätään verta nenästä, varsinkin kun joukossa on jihadisteja ja muita vaarallisia henkilöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>3) Elintasopakolaisuuden vetovoimatekijät pois</p><p>&nbsp;</p><p>4) Toimiva rajavalvonta, itsenäiseen maahan ei tuosta vain lampsita sisään</p><p>5) Kotiuttaminen ennen kotouttamista. Kun konflikti tai muu turvapaikanhakuperuste on lakannut olemasta asian tila, niin kotouttaminen. Hienoa jos ajalla on opittu vähän suomen kieltä ja tehty työtä, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita kansalaisuutta. Tämä on normaali asia mitä kuuluukin tehdä, ei mikään urotyö.</p><p>&nbsp;</p><p>6) Kansalaisuuden saamisen kriteerit tiukemmaksi</p><p>&nbsp;</p><p>7) Alusta pitäen tulijoille korostetaan meidän kulttuuria, tapoja ja normeja. Jos puuro ei maistu, niin voi olla syömättäkin</p><p>&nbsp;</p><p>8) Tulijan tuet vastiikkeelisiksi. Raha ei tule taikaluukusta, vaan työstä</p><p>&nbsp;</p><p>9) Laittomat heti maasta pois</p><p>&nbsp;</p><p>10) Suomessa on Suomen lait, turha haaveillakaan sharia-laista. Tälle stoppi heti alkuunsa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuntuiko vuoden 2015 yli 30 000 Suomeen tullutta turvapaikanhakijaa ja tähän liittyen negatiiviset lieveilmiöt suurelta? Nyt suunnitellaan varautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijaan. Aamulehti uutisoi asiasta tänään.

 

On selvää että turvapaikanhakijajärjestelmä ei ole suunniteltu massamuuttoa vastaanottavaksi. Vastaanottojärjestelmä ja yhteiskunta laajemminkaan ei ole fyysisesti, mentaalisesti ja tiedollisesti valmis tällaiseen määrään ihmisten maahantulemista.

 

” Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. ” Kait itsenäinen valtio pystyy tekemään muutakin, kuin vain olemaan ja toimimaan näiden ”virtojen vietävänä"?

 

Nyt tarvitaan järjestelmällisyyttä, kontrollia ja rohkeutta tehdä niin että oman kansakunnan turvallisuus ja elämäntapa säilyy.

 

Ei tähän maahan ihan miten vain pitäisi pystyä tulemaankaan ja koko turvapaikkajärjestelmä tulisi järjestää aivan uudella tavalla. Esim. jo vuonna 2015 kehittämäni malli turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on edelleen relevantti: https://www.youtube.com/watch?v=grhk_EfVpWo

 

Siitä olen samaa mieltä että Suomen täytyy varautua, mutta minun eväät tähän on vähän toiset:

 

1) Meillä suomalaisilla on oikeus turvalliseen ja meidän yhteiskunnan näköiseen elämään, ei monikulttuurisuusideologialle

 

2) Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen täysremontti. Vastaanottokeskuksista liikkumisen tulee olla hyvin rajoitettua. Osaksi Suomen yhteiskuntaan ei pidä päästää henkilöitä joiden taustoista ei ole mitään tietoa. Muutaman kuukauden maassaolon jälkeen tp-hakijat laitetaan kehnoille valmiuksilla osaksi yhteiskuntaa. Tällä kerjätään verta nenästä, varsinkin kun joukossa on jihadisteja ja muita vaarallisia henkilöitä.

 

3) Elintasopakolaisuuden vetovoimatekijät pois

 

4) Toimiva rajavalvonta, itsenäiseen maahan ei tuosta vain lampsita sisään

5) Kotiuttaminen ennen kotouttamista. Kun konflikti tai muu turvapaikanhakuperuste on lakannut olemasta asian tila, niin kotouttaminen. Hienoa jos ajalla on opittu vähän suomen kieltä ja tehty työtä, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita kansalaisuutta. Tämä on normaali asia mitä kuuluukin tehdä, ei mikään urotyö.

 

6) Kansalaisuuden saamisen kriteerit tiukemmaksi

 

7) Alusta pitäen tulijoille korostetaan meidän kulttuuria, tapoja ja normeja. Jos puuro ei maistu, niin voi olla syömättäkin

 

8) Tulijan tuet vastiikkeelisiksi. Raha ei tule taikaluukusta, vaan työstä

 

9) Laittomat heti maasta pois

 

10) Suomessa on Suomen lait, turha haaveillakaan sharia-laista. Tälle stoppi heti alkuunsa

]]>
32 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla#comments Humanitaarinen maahanmuutto Monikulttuurisuus Turvallisuus Turvapaikanhakijat Vastaanottokeskukset Mon, 06 Aug 2018 14:13:34 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla
Pakkopalautusporsaanreikä http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika <p>Pakkopalautuksista voi olla montaa mieltä, mutta niiden vastustamisessa on eräs hyvin keskeinen ja pitkällä aikavälillä kestämätön ongelma.</p><p>Pääargumentti on palautusten vastustajilla on usein se, että Suomen tulee keskeyttää pakkopalautukset välittömästi sellaisiin maihin, jotka on todettu vaarallisiksi ja joissa palautettavan henki voi olla mahdollisesti vaarassa. Pakkopalautusten pysäyttämisen aikana Suomessa tulisi kasvattaa turvapaikkajärjestelmän resursseja niin, että kaikki saisivat varmasti oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen. Samalla kansainvälisiä sopimuksia tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta, ja Suomen omaa lainsäädäntöä pitäisi mitä ilmeisimmin samalla muuttaa.</p><p>Tavoitteet kuulostavat näin aseteltuna sinänsä ihan hyviltä ja kannatettavilta. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet ovat vaatimusten keskiössä. Ongelma on kuitenkin ongittavissa rivien välistä. Mikäli vaarallisiksi todettuihin maihin ei voi enää palauttaa ihmisiä vastoin heidän omaa tahtoaan, luodaan käytännössä tilanne, jossa vaaralliseksi todetusta maasta kotoisin oleva ihminen voi tulla Suomeen ja jäädä tänne omalla ilmoituksellaan.</p><p>Väännetään rautalangasta. Jos Suomi ei voi pakkopalauttaa ketään esimerkiksi Afganistaniin, voi kuka tahansa afganistanilainen millä tahansa taustalla hakea Suomesta turvapaikkaa ja olla varma, ettei Suomi palauta häntä pakolla takaisin. Loppupeleissä varsinaisilla syillä, hakemuksen perusteluiden tarpeilla tai kertomusten todenperäisyydellä ei olisi väliä, sillä Suomi ei voisi pakkopalautukset pysäyttäessään palauttaa Afganistaniin tai muihin vaarallisiin maihin yhtään ketään, joka ei niihin haluaisi palata.</p><p>Lienee tarpeetonta edes mainita, miten todellisten avun tarvitsijoiden kannalta huonosti kohdennettua toimintaa ja samalla epätehokasta turvapaikkajärjestelmän rajallisten resurssien käyttöä tämä olisi.</p><p>Tilanteen ei välttämättä olisi tarkoitus olla lopullinen, mutta tällaisessa kysymyksessä lakimuutokset kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eivät sujuisi missään nimessä helposti eivätkä nopeasti. Kyseessä olisi niin valtava laki- ja sopimussavotta niin monien eri intressien, kulttuurien ja tilanteiden kesken, että pakkopalautukset kokonaan pysäyttämällä Suomi loisi todennäköisesti hyvin moneksi vuodeksi avoimen portin vaarallisista maista tulijoille.</p><p>Suomi ei voi luoda sellaisia käytäntöjä, joissa se ei voi enää itse päättää, keitä maahan jää. Laajat julkiset palvelut ja edes osittain avoimet rajat eivät ole pitkällä aikavälillä kestävä yhdistelmä. Pakkopalautusten mahdollisuus on oltava olemassa, sillä muuten koko turvapaikkajärjestelmältä katoaa pohja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pakkopalautuksista voi olla montaa mieltä, mutta niiden vastustamisessa on eräs hyvin keskeinen ja pitkällä aikavälillä kestämätön ongelma.

Pääargumentti on palautusten vastustajilla on usein se, että Suomen tulee keskeyttää pakkopalautukset välittömästi sellaisiin maihin, jotka on todettu vaarallisiksi ja joissa palautettavan henki voi olla mahdollisesti vaarassa. Pakkopalautusten pysäyttämisen aikana Suomessa tulisi kasvattaa turvapaikkajärjestelmän resursseja niin, että kaikki saisivat varmasti oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen. Samalla kansainvälisiä sopimuksia tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta, ja Suomen omaa lainsäädäntöä pitäisi mitä ilmeisimmin samalla muuttaa.

Tavoitteet kuulostavat näin aseteltuna sinänsä ihan hyviltä ja kannatettavilta. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet ovat vaatimusten keskiössä. Ongelma on kuitenkin ongittavissa rivien välistä. Mikäli vaarallisiksi todettuihin maihin ei voi enää palauttaa ihmisiä vastoin heidän omaa tahtoaan, luodaan käytännössä tilanne, jossa vaaralliseksi todetusta maasta kotoisin oleva ihminen voi tulla Suomeen ja jäädä tänne omalla ilmoituksellaan.

Väännetään rautalangasta. Jos Suomi ei voi pakkopalauttaa ketään esimerkiksi Afganistaniin, voi kuka tahansa afganistanilainen millä tahansa taustalla hakea Suomesta turvapaikkaa ja olla varma, ettei Suomi palauta häntä pakolla takaisin. Loppupeleissä varsinaisilla syillä, hakemuksen perusteluiden tarpeilla tai kertomusten todenperäisyydellä ei olisi väliä, sillä Suomi ei voisi pakkopalautukset pysäyttäessään palauttaa Afganistaniin tai muihin vaarallisiin maihin yhtään ketään, joka ei niihin haluaisi palata.

Lienee tarpeetonta edes mainita, miten todellisten avun tarvitsijoiden kannalta huonosti kohdennettua toimintaa ja samalla epätehokasta turvapaikkajärjestelmän rajallisten resurssien käyttöä tämä olisi.

Tilanteen ei välttämättä olisi tarkoitus olla lopullinen, mutta tällaisessa kysymyksessä lakimuutokset kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eivät sujuisi missään nimessä helposti eivätkä nopeasti. Kyseessä olisi niin valtava laki- ja sopimussavotta niin monien eri intressien, kulttuurien ja tilanteiden kesken, että pakkopalautukset kokonaan pysäyttämällä Suomi loisi todennäköisesti hyvin moneksi vuodeksi avoimen portin vaarallisista maista tulijoille.

Suomi ei voi luoda sellaisia käytäntöjä, joissa se ei voi enää itse päättää, keitä maahan jää. Laajat julkiset palvelut ja edes osittain avoimet rajat eivät ole pitkällä aikavälillä kestävä yhdistelmä. Pakkopalautusten mahdollisuus on oltava olemassa, sillä muuten koko turvapaikkajärjestelmältä katoaa pohja.

]]>
8 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika#comments Pakkopalautukset Pakolaispolitiikka Turvapaikanhakijat Thu, 02 Aug 2018 12:11:16 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika
Puolustuspuheenvuoroni vihreiden Aino Pennaselle! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle <p><strong>Nähdäkseni Aino Pennanen</strong> (vihreät) toimi lentokoneessa kieltäytyessään istumasta spontaanisti mutta silti maltillisesti, vaikka hän ei takuulla ajatellut aiheuttavansa tällaista some-hässäkkää, johon sekoittuu raivo ja tuomitseminen yhtä aikaa. Maltillinen kansalaistottelemattomuus on perusteltua niin kauan kunnes järjestelmä eli yhteiskunta pystyy täysin aukottamasti perustelemaan toimintansa järkevyyden.&nbsp;</p><p><strong>On helppoa muodostaa mielipide ns. mustavalkoisiin kysymyksiin!</strong></p><p>Käsitin vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon puolustuksen Pennasen toimintaa kohtaan siten, että Aalto totesi lakien vastustamisen olevan joskus moraalisesti enemmän oikein kuin niiden mukaisesti toiminta ja tästä olisin mielelläni samaa mieltä. Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijat on sen verran polarisoitunut asiakokonaisuus, että siihen on lähes jokaisella jompi kumpi mielipide, mutta silti ei haluta myöntää ongelmaa joka liittyy hädänalaisten ihmisten auttamiseen kriisiytyneillä alueilla maapallon eri kolkissa.</p><p><strong>Turvapaikanhakijat poliittisina pelinappuloina?</strong></p><p>Olen itse sitä mieltä, että moni poliitikko pitää turvapaikanhakijoita pelinappuloina oman kannatuspohjan vakiinnuttamisessa, mutta samalla se kyllä lisää poliittisen ilmapiirin polarisaatiota akselilla<strong> nationalistit versus maailmankansalaiset</strong>. Yhteiskunnassamme on tärkeää käydä lisää keskustelua maahanmuutosta koskien koko Eurooppaa, koska oletettavasti turvapaikanhakijoiden määrä ei tule tippumaan vuosikausiin. Haluammeko tehostaa ihmisten auttamista ulkomaille? Ja yritämmekö houkutella maailman parasta työvoimaa tänne peräpohjolaan? Minä kannatan näitä molempia poliittisia päätöspyrkimyksiä eli lisää maahanmuuttoa ja hädänalaisille ihmisille ympäri maailman konkreettista apua!</p><p><strong>Conclusion!</strong></p><p>Kuten edellä kirjoitin, niin Aino Pennanen on joutunut aktivismin takia kohtuuttoman media- ja some-ryöpytyksen uhriksi. Keskustelua pitäisi ohjata nyt alkusyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan, eikä kärventää Pennasta enää ollenkaan! Kuitenkin mielestäni on huolestuttavaa seurata suomalaista mediakeskustelua, kun huomaa miten räjähdysherkkä aihe turvapaikanhakijat edelleen sekä monien toimittajien että mediakekkuleiden älyttömien julkaisuiden perusteella on. Yritetään jatkaa keskustelua periaatteella, että minun kommentti tuo jotain lisäarvoa maahanmuuttokeskusteluun eikä se tuomitse ketään, koska kukapa meistä yksin toisen tuomita voi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nähdäkseni Aino Pennanen (vihreät) toimi lentokoneessa kieltäytyessään istumasta spontaanisti mutta silti maltillisesti, vaikka hän ei takuulla ajatellut aiheuttavansa tällaista some-hässäkkää, johon sekoittuu raivo ja tuomitseminen yhtä aikaa. Maltillinen kansalaistottelemattomuus on perusteltua niin kauan kunnes järjestelmä eli yhteiskunta pystyy täysin aukottamasti perustelemaan toimintansa järkevyyden. 

On helppoa muodostaa mielipide ns. mustavalkoisiin kysymyksiin!

Käsitin vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon puolustuksen Pennasen toimintaa kohtaan siten, että Aalto totesi lakien vastustamisen olevan joskus moraalisesti enemmän oikein kuin niiden mukaisesti toiminta ja tästä olisin mielelläni samaa mieltä. Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijat on sen verran polarisoitunut asiakokonaisuus, että siihen on lähes jokaisella jompi kumpi mielipide, mutta silti ei haluta myöntää ongelmaa joka liittyy hädänalaisten ihmisten auttamiseen kriisiytyneillä alueilla maapallon eri kolkissa.

Turvapaikanhakijat poliittisina pelinappuloina?

Olen itse sitä mieltä, että moni poliitikko pitää turvapaikanhakijoita pelinappuloina oman kannatuspohjan vakiinnuttamisessa, mutta samalla se kyllä lisää poliittisen ilmapiirin polarisaatiota akselilla nationalistit versus maailmankansalaiset. Yhteiskunnassamme on tärkeää käydä lisää keskustelua maahanmuutosta koskien koko Eurooppaa, koska oletettavasti turvapaikanhakijoiden määrä ei tule tippumaan vuosikausiin. Haluammeko tehostaa ihmisten auttamista ulkomaille? Ja yritämmekö houkutella maailman parasta työvoimaa tänne peräpohjolaan? Minä kannatan näitä molempia poliittisia päätöspyrkimyksiä eli lisää maahanmuuttoa ja hädänalaisille ihmisille ympäri maailman konkreettista apua!

Conclusion!

Kuten edellä kirjoitin, niin Aino Pennanen on joutunut aktivismin takia kohtuuttoman media- ja some-ryöpytyksen uhriksi. Keskustelua pitäisi ohjata nyt alkusyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan, eikä kärventää Pennasta enää ollenkaan! Kuitenkin mielestäni on huolestuttavaa seurata suomalaista mediakeskustelua, kun huomaa miten räjähdysherkkä aihe turvapaikanhakijat edelleen sekä monien toimittajien että mediakekkuleiden älyttömien julkaisuiden perusteella on. Yritetään jatkaa keskustelua periaatteella, että minun kommentti tuo jotain lisäarvoa maahanmuuttokeskusteluun eikä se tuomitse ketään, koska kukapa meistä yksin toisen tuomita voi?

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle#comments Kansalaistottelemattomuus Maahanmuuttopolitikka Nationalismi Turvapaikanhakijat Vihreiden politiikka Thu, 02 Aug 2018 01:27:25 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle
Pakkopalautuskohu, mitä tekee sisäministeri Kai Mykkänen? http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen <p>Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää turvapaikanhakijan pakkopalautuksen Finnairin reittilennolla Berliiniin. Vihreän puolueen puheenjohtaja Touko Aalto hyväksyy twitterissä vihreiden lainsäädäntösihteerin toiminnan. <a href="https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536"><u>https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536</u></a> .</p><p>Jos sisäministeri hyväksyy tai ei ota kantaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon hyväksynnän pakkopalautusten estämiselle niin kansalaisten yleinen moraali ja lakien noudattaminen rapautuvat entisestään. Sisäministeri Kai Mykkäsen linjauksella tähän asiaan on iso merkitys. Mikäli hän sisäministerin arvovallalla hyväksyy Touko Aallon puheet, niin moni rupeaa ajattelemaan, että Suomen lakeja ei tarvitse noudattaa.</p><p>Vihreiden Suomen viranomaisten päätöksistä piittaamaton järjestäytynyt toiminta on näkynyt mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa on nähty mm. vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Ozan Yanar vastustamassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Tämäkin toiminta oli ex-puheenjohtaja Ville Niinistön julkisesti siunaamaa ja suoranaista yllytystä viranomaisten toiminnan häiritsemiseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/"><u>https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/</u></a>.</p><p>Kun Suomen laista ei tarvitse vihreille mieluisissa tapauksissa ja tilanteissa välittää, niin jää sisäministerin vastuulla linjata, että Suomessa noudatetaan vallitsevaa lain kirjainta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää turvapaikanhakijan pakkopalautuksen Finnairin reittilennolla Berliiniin. Vihreän puolueen puheenjohtaja Touko Aalto hyväksyy twitterissä vihreiden lainsäädäntösihteerin toiminnan. https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536 .

Jos sisäministeri hyväksyy tai ei ota kantaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon hyväksynnän pakkopalautusten estämiselle niin kansalaisten yleinen moraali ja lakien noudattaminen rapautuvat entisestään. Sisäministeri Kai Mykkäsen linjauksella tähän asiaan on iso merkitys. Mikäli hän sisäministerin arvovallalla hyväksyy Touko Aallon puheet, niin moni rupeaa ajattelemaan, että Suomen lakeja ei tarvitse noudattaa.

Vihreiden Suomen viranomaisten päätöksistä piittaamaton järjestäytynyt toiminta on näkynyt mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa on nähty mm. vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Ozan Yanar vastustamassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Tämäkin toiminta oli ex-puheenjohtaja Ville Niinistön julkisesti siunaamaa ja suoranaista yllytystä viranomaisten toiminnan häiritsemiseen https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/.

Kun Suomen laista ei tarvitse vihreille mieluisissa tapauksissa ja tilanteissa välittää, niin jää sisäministerin vastuulla linjata, että Suomessa noudatetaan vallitsevaa lain kirjainta.

]]>
9 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen#comments Laki Pakkopalautukset Sisäministeri Turvapaikanhakijat Vihreät Tue, 31 Jul 2018 15:03:19 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen
Välimeren ylittävät turvapaikanhakijat on käännytettävä käsittelykeskuksiin http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin <p>Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.<br /><br />Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.<br /><br />Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata. &nbsp;Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.<br /><br />Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.

Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.

Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata.  Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.

Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.

]]>
0 EU Eurooppa-neuvosto Turvapaikanhakijat Sat, 30 Jun 2018 14:12:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin
Merkel ja miten se meni http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni <p><strong>Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri&nbsp;<strong>Angela Merkelin</strong>&nbsp;poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2016/09/02/miten-se-meni-vakava-vuosikatsaus/">Miten se meni - vakava vuosikatsaus</a>&nbsp;kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin:&nbsp;</strong></p><p>Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi&nbsp;<a href="https://www.theguardian.com/world/2016/aug/25/it-took-on-a-life-of-its-own-how-rogue-tweet-led-syrians-to-germany">viime viikolla</a>, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa.&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/202405-turvapaikkakriisi-yksi-lause-muutti-historian-2582015-vahvisti-dublin-huhun">Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa</a>.</p><p>Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja&nbsp;<strong>Suvi Turtiainen</strong>&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918228.html">tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin</a>. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15&nbsp;<strong>Merkel</strong>&nbsp;teki Itävallan liittokansleri&nbsp;<strong>Faymannin</strong>&nbsp;kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.</p><p>Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850318.html">ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille</a>. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.</p><p>Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden&nbsp;<strong>Ville Niinistöltä</strong>&nbsp;mutta muuten tuli moitetta.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850328.html">Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena</a>.</p><p>Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?</p><p>Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.</p><p>Edellinen sisäministeri&nbsp;<strong>Päivi Räsänen</strong>&nbsp;oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-2716719">toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita</a>&nbsp;turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi:&nbsp;<em>&rdquo;Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.&rdquo;</em>Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.</p><p>Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana &ndash; mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/16/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/">Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla</a>:&nbsp;<em>&ldquo;Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? &ldquo;</em></p><p>Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti&nbsp;<strong>Sauli Niinistö</strong>, joka&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/105935-turvapaikanhakijat-presidentti-sauli-niinistolta-hurja-valaytys">suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero</a>. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että&nbsp;<em>&ldquo;Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.&rdquo;</em>&nbsp;Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan&nbsp;<a href="http://tpk.fi/public/default.aspx?contentid=333027&amp;culture=fi-FI">koko puheen</a>&nbsp;ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.</p><p>Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.</p><p>Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/12/09/kallis-ralli/">kallis ralli</a>. Itse kannoin huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/20/hyvyydelle-kylla-hymistelylle-ei/">ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on</a>. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/11/25/kun-valot-sammuvat/">ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet</a>. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.</p><p>Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa &ndash; vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.</p><p>Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.</p><p>On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.</p><p>Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.</p> Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri Angela Merkelin poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni Miten se meni - vakava vuosikatsaus kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin: 

Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi viime viikolla, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa. Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa.

Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja Suvi Turtiainen tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15 Merkel teki Itävallan liittokansleri Faymannin kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.

Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri Juha Sipilä lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön, ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.

Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden Ville Niinistöltä mutta muuten tuli moitetta. Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena.

Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?

Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi: ”Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.”Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.

Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana – mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla“Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? “

Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että “Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.” Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan koko puheen ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.

Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.

Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi kallis ralli. Itse kannoin huolta siitä, ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä, ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.

Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.

On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.

Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.

]]>
17 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni#comments Kotimaa Siirtolaiset Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Thu, 28 Jun 2018 08:36:39 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni
Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski <p>Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*</p><p>&nbsp;</p><p>Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää<em><strong> </strong></em><strong>kaksi elementtiä</strong>, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:</p><p><strong>1)</strong> <strong>Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan.</strong> Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.</p><p><strong>2)</strong> <strong>Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan.</strong> Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. <strong>Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Todennäköinen<strong> </strong><strong>1-elementtinen malli </strong>on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: <strong>A)</strong> Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. <strong>B)</strong> A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi<strong> <em>vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa <u>uuden riskin</u>: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät <u>nousta</u> räjähdysmäisesti! </em></strong>Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse.<em> </em>Mikäli siis edellä mainitsemani <strong>elementti 2</strong> (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se<em> </em>kenties vain<em> </em>pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. <strong>Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>* <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa</a></p><p>&nbsp;</p><p>**&nbsp;https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.

 

Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää kaksi elementtiä, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:

1) Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.

2) Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan. Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!

 

Todennäköinen 1-elementtinen malli on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: A) Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. B) A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa uuden riskin: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät nousta räjähdysmäisesti! Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse. Mikäli siis edellä mainitsemani elementti 2 (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se kenties vain pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.

 

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.

 

* https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa

 

** https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml

 

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski#comments Euroopan unioni Eurooppa Maahanmuutto Pakolaiset Turvapaikanhakijat Tue, 26 Jun 2018 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski
Turvapaikanhakijat ovat uhka - mutta miksi? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi <p>Tutun voivottelun, valittelun ja &quot;voisiko joku muu tehdä jotain&quot; asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. <a href="https://areena.yle.fi/1-4423888">20.6. ykkösaamussa</a>. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.</p><p><strong>Oikeusvaltiota ja prioriteetteja</strong></p><p>Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat <a href="https://areena.yle.fi/1-4469084">velkavankeudessa vuosikymmeniä?</a> Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen <strong>Freudenthalin</strong> rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.</p><p><strong>Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä</strong></p><p>Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutun voivottelun, valittelun ja "voisiko joku muu tehdä jotain" asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. 20.6. ykkösaamussa. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.

Oikeusvaltiota ja prioriteetteja

Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat velkavankeudessa vuosikymmeniä? Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen Freudenthalin rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.

Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä

Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.

]]>
29 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi#comments Maahanmuutto oikeusvaltio Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 15:35:53 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi
EU-kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen ei ratkaise siirtolaiskriisiä http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia <p>Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10269925">avauksen</a>, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.</p><p>Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.</p><p>Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.</p><p>Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).</p><p>Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.</p><p>Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.</p><p>&nbsp;</p> Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena avauksen, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.

Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.

Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.

Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).

Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.

Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.

Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.

 

]]>
10 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 09:57:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia
Siirtolaiset eivät jätä Sipilää rauhaan http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan <p>EU:n 16 maan johtajat keskustelevlat tänään epävirallisessa kokouksessaan maahanmuutosta. Suomi näyttää haluavan keskustella kiintiöpakolaisista. Italia Välimeren ylittävistä laittomista taloudellisista siirtolaisista ja Saksa Dublin - sopimuksen seurauksena syntyneestä vaeltelusta hakea turvapaikkaa useasta maasta vuorotellen.</p><p>Turvapaikkaa tarvitsevien ja siirtolaisten erotteleminen toisistaan on pulmallista. Jos kaavailtu pakolaiserotus tapahtuisi EU:n ulkopuolisissa leireissä niitä tulisi olla aika monta pitkin Sahelia ja Levanttia.</p><p>Suomen ajatus siitä, että pakolaiset valittaisiin jo olemassa olevilta varsinaisilta pakolaisleireiltä ei ratkaisisi siirtolaisongelmaa. Muuten idea on hyvä ja kynnys sen hyväksymiseen olisi varmasti matala, kunhan maakohtaisista kiintiöistä ja rangaistusmaksuista/ tukiaisten supistuksista pakolaisista kieltäytyville EU-maille sovitaan.</p><p>Siirtolaisia tarvitsemme, mutta kyse on laadusta. Aivovuoto tännepäin kelpaa, mutta kelpaako kansainvaellus? Valitettavasti Välimerellä tuntuu olevan kysymys alkavasta kansainvaelluksesta. Tarvitsevatko unionimaat kouluttamatonta joustotyövoimaa, kun niillä on sitä omastakin takaa ja ongelmana on lähinnä se, etteivät työ ja työtön oikein kohtaa?</p><p>Saksan ongelmaan syyllinen on Saksa itse. Se on maa johon kannattaa pyrkiä ja vaikka kadota, jos on saanut esim. pakit hakiessa turvapaikkaa vaikkapa Suomesta. Näille tällaisille Dublin-kiertolaisille, joita ei saada unionista karkotettua omaan kotimaahansa on heillekin esitetty leiriä. Esillä ovat olleet leiripaikkoina mm. Albania ja Montenegro. Nämä ovat sellaisia maita, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä. Toivottavasti jäsenyysehtoihin ei lisätä leirejä. Se tuntuisi kiristykseltä. Eri asia on, jos vapaaehtoisia maita löytyy. Lasku lankeaisi luonnollisesti unionimaille.</p><p>Rajavartioinnin tehostaminen saanee yleisen hyväksynnän kaikissa EU-maissa ja pakolaisten ja siirtolaisten erotteluun jo unionin ulkopuolella saatetaan siihenkin ryhtyä, mutta tuskin se muuta kuin ehkä hillitsee kansainvaellusta.</p><p>Mitään nopeaa ratkaisua ei ole. &nbsp;Konfliktit tarvitsevat sammutusapua eli Macronin mukaan sotilaita. Siirtolaisten lähtömaat tarvitsevat työllistäviä investointeja, joihin Suomestakin voitaisiin osallistua. Kehitysapu esim. koulutuksen tukemisen muodossa ei sekään ole huonoajatus.</p><p>Meidän Sipilämme kannalta siirtolaiskysymyksen suurin ongelma on siinä, että laskua meillekin tulee, vaikka kansainvaellus tyrehtyisikin Itämeren eteläpuolelle. Kiintiöpakolaisten määrä voi olla toinen kysymys, josta voidaan joutua debattia käymään. Sisäministeri Mykkäsen ajatukset kiintiöpakolaisten määrästä ovat sopivaa vaalikeskustelun aihetta nekin.</p><p>Tänä viikonloppuna ei vielä ratkaisuja tehdä, mutta seuraava viikonloppu on sitäkin tärkeämpi, kun päämiesten kokous on virallinen ja nekin, jotka eivät pakolaisia huolisi ovat hekin paikalla. Voi olla, että jako unionin ytimeen ja mukana roikkuviin saa lisä potkua.</p> EU:n 16 maan johtajat keskustelevlat tänään epävirallisessa kokouksessaan maahanmuutosta. Suomi näyttää haluavan keskustella kiintiöpakolaisista. Italia Välimeren ylittävistä laittomista taloudellisista siirtolaisista ja Saksa Dublin - sopimuksen seurauksena syntyneestä vaeltelusta hakea turvapaikkaa useasta maasta vuorotellen.

Turvapaikkaa tarvitsevien ja siirtolaisten erotteleminen toisistaan on pulmallista. Jos kaavailtu pakolaiserotus tapahtuisi EU:n ulkopuolisissa leireissä niitä tulisi olla aika monta pitkin Sahelia ja Levanttia.

Suomen ajatus siitä, että pakolaiset valittaisiin jo olemassa olevilta varsinaisilta pakolaisleireiltä ei ratkaisisi siirtolaisongelmaa. Muuten idea on hyvä ja kynnys sen hyväksymiseen olisi varmasti matala, kunhan maakohtaisista kiintiöistä ja rangaistusmaksuista/ tukiaisten supistuksista pakolaisista kieltäytyville EU-maille sovitaan.

Siirtolaisia tarvitsemme, mutta kyse on laadusta. Aivovuoto tännepäin kelpaa, mutta kelpaako kansainvaellus? Valitettavasti Välimerellä tuntuu olevan kysymys alkavasta kansainvaelluksesta. Tarvitsevatko unionimaat kouluttamatonta joustotyövoimaa, kun niillä on sitä omastakin takaa ja ongelmana on lähinnä se, etteivät työ ja työtön oikein kohtaa?

Saksan ongelmaan syyllinen on Saksa itse. Se on maa johon kannattaa pyrkiä ja vaikka kadota, jos on saanut esim. pakit hakiessa turvapaikkaa vaikkapa Suomesta. Näille tällaisille Dublin-kiertolaisille, joita ei saada unionista karkotettua omaan kotimaahansa on heillekin esitetty leiriä. Esillä ovat olleet leiripaikkoina mm. Albania ja Montenegro. Nämä ovat sellaisia maita, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä. Toivottavasti jäsenyysehtoihin ei lisätä leirejä. Se tuntuisi kiristykseltä. Eri asia on, jos vapaaehtoisia maita löytyy. Lasku lankeaisi luonnollisesti unionimaille.

Rajavartioinnin tehostaminen saanee yleisen hyväksynnän kaikissa EU-maissa ja pakolaisten ja siirtolaisten erotteluun jo unionin ulkopuolella saatetaan siihenkin ryhtyä, mutta tuskin se muuta kuin ehkä hillitsee kansainvaellusta.

Mitään nopeaa ratkaisua ei ole.  Konfliktit tarvitsevat sammutusapua eli Macronin mukaan sotilaita. Siirtolaisten lähtömaat tarvitsevat työllistäviä investointeja, joihin Suomestakin voitaisiin osallistua. Kehitysapu esim. koulutuksen tukemisen muodossa ei sekään ole huonoajatus.

Meidän Sipilämme kannalta siirtolaiskysymyksen suurin ongelma on siinä, että laskua meillekin tulee, vaikka kansainvaellus tyrehtyisikin Itämeren eteläpuolelle. Kiintiöpakolaisten määrä voi olla toinen kysymys, josta voidaan joutua debattia käymään. Sisäministeri Mykkäsen ajatukset kiintiöpakolaisten määrästä ovat sopivaa vaalikeskustelun aihetta nekin.

Tänä viikonloppuna ei vielä ratkaisuja tehdä, mutta seuraava viikonloppu on sitäkin tärkeämpi, kun päämiesten kokous on virallinen ja nekin, jotka eivät pakolaisia huolisi ovat hekin paikalla. Voi olla, että jako unionin ytimeen ja mukana roikkuviin saa lisä potkua.

]]>
17 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Sun, 24 Jun 2018 10:16:52 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan
Turvapaikkailua ja ilmastomuokkausta http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta <p>Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi.&nbsp;</p><p>Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.<br />Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.<br />Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.<br />Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.</p><p>Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?</p><p>Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.</p><p>Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.</p><p>Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi. 

Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.
Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.
Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.
Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.

Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?

Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.

Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.

Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.

]]>
0 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmaston säätäminen Kehitysapu Turvakaupunki Turvapaikanhakijat Fri, 22 Jun 2018 10:44:54 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta
Suomi voisi ottaa vastaan tuhansia kiintiöpakolaisia http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia <p>Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.</p><p>Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.</p><p>Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/european-council/2018/06/28-29/">Kokouksen esityslistalla </a>on ensimmäisenä muuttoliike.</p><p>Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen <a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta">Uuden Suomen Puheenvuorosta</a> ja sen jälkeen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251754-sisaministeri-kai-mykkanen-turvapaikkajarjestelma-tullut-tiensa-paahan-hallitsematon">tehdystä haastattelusta</a>.</p><p>Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.</p><p>Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.</p><p><strong>Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä</strong>. Hänen mukaansa &rdquo;jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan&rdquo;.&nbsp;</p><p>Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella &rdquo;Mykkäs-ratkaisulla&rdquo; Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.</p><p>Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.</p><p>&rdquo;Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan&rdquo;, <a href="http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta">Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa</a>. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.</p><p>Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä &rdquo;torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle&rdquo;.</p><p><strong>Pian nähdään, miten ponnekkaasti</strong> keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251551-juha-sipila-tallaista-siirtolaispolitiikkaa-suomi-ajaa-eurooppaan">pääministerikin on hiljattain sanonut</a>, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.</p><p>Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:</p><p>&rdquo;Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.</p><p>Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.</p><p>Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.</p> Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.

Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.

Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. Kokouksen esityslistalla on ensimmäisenä muuttoliike.

Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen Uuden Suomen Puheenvuorosta ja sen jälkeen tehdystä haastattelusta.

Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.

Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.

Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä. Hänen mukaansa ”jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan”. 

Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella ”Mykkäs-ratkaisulla” Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.

Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.

”Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan”, Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.

Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä ”torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle”.

Pian nähdään, miten ponnekkaasti keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että pääministerikin on hiljattain sanonut, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:

”Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa”. 

Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.

Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.

Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.

]]>
123 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia#comments Kotimaa Eu:n huippukokous Pakolaiset Turvapaikanhakijat Thu, 21 Jun 2018 10:38:12 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta <p>Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.&nbsp;</p><p>Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.</p><p>En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.</p><p>Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.&nbsp;</p><p>Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.</p><p><strong>Elefantti vai Merkel?</strong></p><p>Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.&nbsp;</p><p>Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.&nbsp;</p><p>Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.&nbsp;</p><p>Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.</p><p><strong>Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta</strong></p><p>Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:</p><ol><li>Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.</li><li>Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.</li><li>Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.&nbsp;</li></ol><p>Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.</p><p>Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.</p><p>Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.&nbsp;</p><p>Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.</p><p><strong>Suoraan leireiltä</strong></p><p>Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.</p><p>Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.&nbsp;</p><p>Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.</p><p>Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.&nbsp;</p><p>Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.</p><p>Kai Mykkänen</p><p>Sisäministeri</p> Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita. 

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä. 

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa. 

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun. 

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona. 

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. 

Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin. 

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa. 

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat. 

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri

]]>
111 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta#comments Kotimaa EU Frontex Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Wed, 20 Jun 2018 11:55:38 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta